Kehonrakennus nykypäivänä

Muuta



Visitors since: 17.4.2004

Laskuri

Tieni voimailun aloittelijasta MM- voittajaksi

Vuosi 1976



Vuoden 1975 Etelä-Afrikassa olleiden kehonrakennuksen
MM-kilpailujen jälkeen harjoittelin loppuvuoden 1975
ja alkuvuoden 1976 voimapainotteisesti.

Seurakaverini Veli Miettinen, joka voitti vuonna 1975
voimanoston Suomen mestaruuden lyömällä Unto Honkosen
sarjassa alle 82,5 kg, harjoitteli jälleen vuoden 1976
voimanoston SM-kisoja varten. Lahden Atomi ry järjestäisi
 kilpailut 24 – 25 pnä huhtikuuta.

Veli oli siirtymässä sarjaan alle 90 kg. Olimme Velin
 kanssa harjoituksissa hyvin tasavahvoja ja edustimme
samaa seuraa ja kun päätähtäimeni oli kehonrakennuksen
MM-kilpailut marraskuussa Montrealissa, Kanadassa,
niin suunnitelmiin sopi hyvin kilpailla alle 82,5 kg sarjassa
voimanoston SM-kilpailuissa huhtikuussa Lahdessa.

Oikealla kirjoitus ja tulokset VOIMA JA KUNTO LEHDESTÄ no.2/76




Klikkaamalla ylläolevia kuvia näet ne suurempana.


Kehonrakennuskilpailuihin pidettävä dieettikin olisi helppo, kun ei painoakaan ei tarvitsisi pudottaa paljoa. Harjoituskauden aikana Veli tokaisi kerran minulle, että voita sinä Jorma tänä vuonna Unto Honkonen sarjassa alle 82,5 kg niin minä voitan sarjan alle 90 kg, jolloin seuramme BBC ry saa kaksi kultaa.
Lisäksi ajattelin maksaa Untolle ”kalavelkoja” vuoden 1972 SM-kilpailuista, jolloin hävisin Untolle niukasti. Harjoittelimme tunnollisesti koko kevään. Kävimme säännöllisin väliajoin vesihieronnassa Räkköläisen luona Kotkassa sillä hänellä oli tuolloin Suomen tehokkaimmat vesihierontalaitteet.

Voimakunto nousi hyvin ja harjoituksissa ennen Lahden SM-kilpailuja olin ottanut pysäytysmerkistä penkkipunnertanut 172,5kg, kyykännyt 242,5kg ja vetänyt maasta 250kg, joten kunto alkoi olemaan kohdallaan SM-kisojen 82,5 kg sarjaa ajatellen.

Vuoden 1976 kilpailun tulokset on nostettu ilman voimanostotrikoita ja penkkipaitoja, koska niitä ei tuolloin ollut markkinoilla Suomessa.

SM-kilpailu Lahdessa alkoi kyykyllä. Unto Honkonen päätyi kyykyssä tulokseen 225 kg. Minä aloitin kyykyn 235 kg:lla, joka nousi todella helposti.
Tiesin Unton kovaksi maastavetäjäksi, joten ajattelin ottaa varman päälle ja lisäsin toiseen nostoon vain 5 kg painoa.
Tangossa oli nyt painoa 240 kg. Nostossa tapahtui kuitenkin reiden lähentäjälihaksen paha repeämä ja jalka alkoi heti turvota, johtuen voimakkaasta sisäisestä verenvuodosta.

Harjoitustulokset antoivat olettaa, että kykenisin rikkomaan seuratoverini Veli Miettisen penkkipunnerruksen sarjan alle 82,5 kg Suomen ennätyksen 170,5 kg, joten päätin jalkani pahasti loukanneenakin jatkaa kilpailua ja yrittää tätä.

Kun muut olivat lopettaneet penkkipunnerruksen tankoon laitettiin uudet ennätysraudat 171 kg. Kävin penkille makaamaan oikea jalka lähes suorana maassa. Minulla ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta tukea ja painaa sillä maasta noston aikana. Punnerrus jäi ns. ”keinumaan” puoleen väliin kriittiseen kohtaan. Nosto oli hyvin lähellä onnistua. Tähän päättyivät Lahden SM-kilpailut osaltani.
Suihkun jälkeen reisi oli jo niin turvoksissa, ettei jalka meinannut enään mahtua ulkohousujen lahkeeseen.
Voimanostojen Suomen mestaruuden menetin nyt reisilihaksen revähdykseen.
Edellisen kerran vuonna 1974 Jyryn (järjestävä seura) vaaka vei mestaruuden. Seuratoverini Veli Miettinen voitti hienosti alle 90 kg sarjan.
 
Lahden voimanostokilpailujen jälkeen mieleeni iski huoli, että mitenkä käy nyt valmistautuminen Helsingin kehonrakennuksen EM-kilpailuihin ja Montrealin MM-kilpailuihin.

Välissä pitäisi olla jo melko piankin kehonrakennuksen SM-kilpailut 11.7.1976 Keravalla. Pystyisinkö edes kuntoutumaan ja osallistumaan SM-kisaan, sillä reiden lähentäjälihaksen repeämä oli hyvin paha ja lääkäri oli sitä mieltä, että se olisi pitänyt leikata heti.

Tämä jäi kuitenkin tekemättä ja kuntoutin jalkaa fysikaalisilla hoidoilla ja hyvin kevyellä asteittain kovenevalla harjoituksella.
      

VOIMA JA KUNTO LEHTI 3/76

Kehonrakennuksen SM-kilpailut Keravalla 11.7.
Reiden paha loukkaantuminen 2,5 kuukautta sitten Lahden
voimanoston SM-kilpailuissa oli haitannut harjoitteluani kovasti
ja kuntoni ei ollut edellisen vuoden 1975 tasoa. Voitin kuitenkin
 kehonrakennuksen Suomen mestaruuden kolmannen kerran peräkkäin.
Kilpailut käytiin edelleen yhdessä luokassa eli kaikki kilpailivat samassa
 luokassa paitsi juniorit. Kilpakumppanini Juhani Nyholm laittoi minut
todella kilpailussa ahtaalle.

Miesten sarjan tulokset:

1. Jorma Räty
2. Juhani Nyholm
3. Eino Akkila
4. Veli Miettinen
5. Heikki Salonen
6. Toivo Enervo
7. Reijo Kivioja
8. Antero Leiti

21.8.1976 liiton hallituksen kokouksessa valittiin kehonrakennuksen MM-kilpailuihin Montrealiin alustavasti Jorma Räty ja Juhani Nyholm.

EM-kilpailuihin Helsinkiin valittiin seuraava joukkue: Jorma Räty, Risto Koivunen, Juhani Nyholm, Eino Akkila, Heikki Salonen, Veli-Matti Kamppuri sekä varalle Toivo Enervo.

Harjoitteluni sujui jo hyvin, sillä elokuun loppupuolella reisilihas oli jo parantunut kohtalaisen hyvin ja alkoi jo kestämään kovaa harjoittelua. Tavoitteena olivat Helsingin kehonrakennuksen EM-kilpailut 31.10. ja tästä viikon kuluttua olevat Kanadan MM-kilpailut.

Liiton puheenjohtaja Heikki Salonen ja järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tom Wrange olivat tehneet valtavasti työtä, jotta EM-kilpailut onnistuisivat hyvin.

Ohessa otteita EM-kilpailujen ohjelmalehtisestä.

         

 

EUROOPAN ELIITTI…. VOIMA JA KUNTO LEHTI 3/76

Ohessa kuvia jotka on otettu päivää ennen EM-kilpailuja kotonani 30.10.1976.


Syys- ja lokakuun harjoitukset sujuivat hyvin ja kuntoni nousi kohti Helsingin EM-kilpailuja.

EM-kilpailuissa sijoituin keskipitkässä luokassa viidenneksi 159 pisteellä. Hävisin hyvin niukasti pronssimitalin. Kaksi pistettä lisää ja olisin ollut kolmas. Keskiluokan Euroopan mestaruuden voitti hyvä kilpakumppanini Janko Rudman Ruotsista.
 

Lavalla EM-kisoissa 1976 -->

Juhani Nyholm oli myös parantanut kuntoaan kesän SM-kilpailuista ja oli loistavassa kunnossa.

Jussi sijoittui kolmanneksi pitkässä luokassa ja oli noussut Euroopan kärkipäähän kehonrakennuksessa.
Tämä oli tähän mennessä suomalaisen kehonrakennuksen paras saavutus.

Alla EM-KISASELOSTUS VOIMA JA KUNTO LEHTI 4/76

Avajaisten joukkue-esittely

EM- kisaselostus (sivu 1)

EM- kisaselostus (sivu 2)

EM- kisaselostus (sivu 3)

EM- kisaselostus (sivu 4)



EM-kilpailujen jälkeen oli edessä viikon kuluttua Montrealin MM-kilpailut, joten kunnon parantamiseksi ei juuri voinut tehdä mitään muuta kuin yrittää säilyttää se.

Osallistuin kilpailuun keskipitkässä luokassa, joka oli kilpailun kovatasoisin luokka. Sijoituin kilpailussa kahdeksanneksi. Voittaja oli Robby Robinson, toiseksi sijoittui Mike Mentzer ja kolmas oli Turkin Ahmet Enulu. Janko Rudman, joka Helsingissä viikkoa aikaisemmin oli voittanut Euroopan mestaruuden, sijoittui yhdeksänneksi, joten onnistuin nyt voittamaan ensimmäisen kerran Jankon kehonrakennuskilpailuissa.

Ohessa Tom Wrangen Kehonrakentaja lehteen kirjoittama matka- ja kisareportaasi

 

Kehonrakentajalehti 1/77

Kehonrakentaja - lehden artikkeli (sivu1)Kehonrakentaja - lehden artikkeli (sivu2) Kehonrakentaja - lehden artikkeli (sivu3)Kehonrakentaja - lehden artikkeli (sivu4)

Kuvassa oikealla Jorma ja Jussi Montrealissa, taustalla on Montrealin maailmannäyttelyalue. -->



MUUTA VUODEN 1976 AIKANA SUOMEN KEHONRAKENNUS- JA  VOIMANOSTOLIITOSSA TAPAHTUNUTTA:

Merkittävää oli se, että 3.7.1976 pidetyssä liiton ylimääräisessä kokouksessa puheenjohtaja Heikki Salonen alusti käsiteltävän asian SKVL:n kohtalosta, jossa hän ehdotti liiton hallituksen puolesta, että perustettaisiin uusi kehonrakennuksesta erillään oleva liitto hoitamaan voimanostosektoria.

Käydyn keskustelun jälkeen päätettiin perustaa uusi Voimanostoliitto, joka toimii vuoden -76 loppuun saakka ns. "paperiliittona".
Vanha Suomen Kehonrakennus- ja Voimanostoliitto hoitaisi käytännön asiat ja talouden tilikauden -76 loppuun.

Alla ote liiton vuoden 1976 toimintakertomuksesta.

"Tosiasia on että, kehonrakennus ja voimanosto erosivat toisistaan vuoden 1976 heinäkuussa paperilla ja vuoden 1977 alussa käytännöllisesti toimimaan erillisesti. Tätä seikkaa ei ole pidettävä lajien kannalta hyvänä ratkaisuna, sillä kuuluvathan lajit läheisesti yhteen. Mutta tehty ratkaisu oli kuitenkin paras mahdollinen, ottaen huomioon että, tiedossamme on ollut kehonrakennuksen olleen jonkinlaisena esteenä voimanostajien valtion tuen saamiselle. Selvää on että yhteistoimintaa voimanostajien ja kehonrakentajien välillä tullaan jatkamaan jatkossakin.

Suomen Kehonrakennus- ja Voimanostoliitto ry
psta. Heikki Salonen, puheenjohtaja"

Tästä vuoteen 1977